Tässä viimeisen parin vuoden aikana katsomani elokuvat jotka ovat koskettaneet tai kiinnostaneet mua. Wes Anderson hurmaa aina tarinankerronnallaan ja elokuviensa visuaalisuudella, joista Grand Budapest Hotel ei ollut poikkeus. Ben Stillerin tähdittämä ja ohjaama The Secret Life of Walter Mitty kertoo miehestä, joka työskentelee negatiivikuva vastaajana Life - lehdessä ja omaa vilkkaan mielikuvituksen, joka lopulta vie hänet seikkailulle. Se että suuri osa elokuvasta oli kuvattu Islannissa, ei yhtään helpottanut jo pidemmän aikaa valloilla ollutta matkakuumettani ja haaveitani Islannin reissusta. The Boy in Striped Pajamas kertoo natsisaksasta pienen pojan näkökulmasta. En aio alustaa elokuvaa sen enempää, sillä haluan teidän kokevan itse elokuvan ilman sen suurempia ennakkokäsityksiä. Her vaikutti ensi alkuun elokuvalta joka ei välttämättä olisi makuuni, mutta se olikin yllättävän kiinnostava ja kuvasi hyvin aikakautta jossa elämme. 2 days in Paris oli hauska parodiamainen elokuva joka kertoo pariskunnasta ja heihin kohdistuvista ongelmista joita tulee vastaan heidän vieraillessaan naisen kotikaupungissa, Pariisissa. Boyhood kertoo pienen pojan kasvusta ja asioista joita hän kokee kasvaessaan. Mikä tekee elokuvasta vieläkin kiinnostavamman, on se, että pääsemme oikeasti seuraamaan pojan kasvua. Pääosaa esittävä Ellar Coltrane oli roolin saadessaan 6-vuotias ja elokuvan valmistuessa täysi-ikäinen. Elokuva on kuvattu 39 päivässä 12 vuoden aikana ja se poikkeaakin useimmista elokuvista aitoudellaan ja arkisuudellaan.
Tästä listasta puuttuu vielä moni elokuva josta olen ollut innostunut, mutta teen niistä myöhemmin uuden postauksen. Sillä välin otan mieluusti ehdotuksia vastaan katsomisen arvoisista elokuvista. Aiemmat blogipostaukseni elokuvista, jotka ovat minuun kolahtaneet löytyvät tästä ja tästä!
